Viestit aiheesta: juhlat

Äläppä huoli - mummin neuvot


Äidiltä opittuja vanhan ajan keinoja, konsteja, reseptejä ja työtapoja tuotuna tähän päivään.

Julkaistu , julkaisija

Vappu lähestyy - Mummin neuvoilla paras sima

 

Ullakko-sima

 

Meillä Lapissa simaa kutsutaan simmaksi, siis simma kahdella ämmällä. Kohta on vappu ja sima-aika. Suurin osa suomalaisista juo simmaa vain vappuna. Meillä kotona äitini teki ja simmaa juotiin vuodet ympäriinsä, limsaa ei ostettu kuin silloin, kun joku oli sairaana. Simma on aivan ihana saunajuoma ja olen niin onnellinen, kun kaikki omatkin lapset rakastavat simmaa. 

Aloitan valmistuksen keväällä, vähän ennen vappua. Nyt tätä kirjoittaessa kevään ensimmäinen erä on jo kohta juotu, kuvauspullollisen sain säästettyä. Eikä uusi satsi ole vielä valmistumassa! Tästä tulee lapsilta moitteita. Jatkan valmistusta pitkälle syksyyn, omenamehuaikaan saakka. Pidempään, jos on huono omenavuosi. 

Äitini simmaohje poikkeaa taas pikkuisen muiden ohjeista ja teen tietysti tarkalleen niin kuin äitinikin teki. Simman valmistus on äärimmäisen helppoa, mutta kylmää säilytystilaahan se vie, kun pitää vielä odottaa 4-5 päivää, että sima tekeytyy ja valmistuu. 

Kotona Sodankylässä meillä oli kellari, jossa mahtuivat pullot olemaan. Nyt meidän talossa on ihana maakellari ja sinne mahtuu pullo poikineen ja aikajärjestykseen. Joskus siellä saattaa olla kolme tai neljä eri aikaan tehtyä satsia valmiita ja valmistumassa olevia. Varsinkin jos siskontyttöni Tiina on tulossa Saksasta kylään. 

Tiina on asunut koko ikänsä Saksassa, mutta kun siskonlapset olivat pieniä, kävivät he melkein joka kesä mummilassa ja saivat aitoa mummintekemää. Riemu oli suuri, kun me muutimme aikoinaan tänne maalle ja minäkin aloin tehdä simaa ja Tiina sai sitä juodakseen pitkän tauon jälkeen. Tiina on jopa suunnitellut sauna- ja simmabaarin perustamista Berliiniin. Olisikohan se menestys?

Mutta sitten itse reseptiin. 

 

Ullakko-sima-valineet 
Simanvalmistustarpeet, osa näistä äidiltä perittyjä.

 

Mummin simma
1 puhdas ämpäri
2 isoa sitruunaa
2 dl siirappia (tummaa)
1 pss fariinisokeria (550g)
8 litraa kiehuvaa vettä
herneen kokoinen pala hiivaa

Pese sitruunat huolellisesti ja kuori kuorimaveitsellä, joka kuorii kuoret ohuesti ja laita kuoret ämpäriin. Poista huolellisesti sitruunoista valkoinen kuoriosa ja leikkaa sitruunat viipaleiksi ämpäriin. Tätä valkoisen osan poistoa äitini aina korosti, on tärkeä tehdä se huolellisesti, ettei sima maistu kitkerälke. 

Lisää ämpäriin fariinisokeri ja siirappi. Kaada päälle 8 litraa kiehuvaa vettä. Minä keitän veden vedenkeittimellä. Olen merkannut ämpärin kylkeen viivan kahdeksan litran kohdalle, niin ei tarvitse laskea tai mitata kuin ensimmäisellä kerralla. Olen melko varma, että juuri tämä kiehuvan veden käyttäminen tekee simasta niin hyvän makuisen. Kuuma vesi irrottaa sitruunasta parhaat maut. Sekoita kunnolla. 

Jätä ämpäri huoneenlämpöön ja tarkkaile lämpötilaa, jäähtymiseen menee aikaa jopa 3-4 tuntia eli ajoitus kannattaa miettiä. Kun neste on noin kädenlämpöistä tai tuntuu käteen vielä pikkuisen lämpöiseltä (jos käytät mittaria, niin noin 37 astetta), lisää herneen kokoinen pala hiivaa! Enempää ei tarvita, usko pois! 

Jos unohdat laittaa hiivan ajoissa eli neste on hiivalle liian kylmää, niin äläppä huoli, lämmitä sima laittamalla ämpäri tiskialtaaseen ja kuumaan veteen! Hiivan lisäämisen jälkeen peitä sima kannella tai pyyhkeellä ja jätä vuorokaudeksi huoneenlämpöön. 

Seuraavana päivänä huomaat, että sitruunat ovat nousseet pintaan, jos sima vain on lähtenyt oikeaoppisesti käymään. Älä missään nimessä sekoita juomaa, vaan siirrä ämpäriä varovasti jos siirrät, jotta pohjalla oleva hiiva jää pohjalle. Poista reikäkauhalla pintaan nousseet sitruunat. Siivilöi sima siivilän ja sideharson läpi kulhoon. Minä käytän kulhoa, jossa on nokka. Siitä sima on helppo pullottaa. Jätä hiivaisin loppu pari desiä pullottamatta. Vie pullot kylmään noin 4:ksi vuorokaudeksi, niin juomasta tulee helmeilevää. 

Varhaisin muisto itsestäni tosi pienenä on se, kun istun keittiön avatun alalaatikon vieressä lattialla ja syön paketista rusinoita. Söin ilmeisen paljon, koska seuraava muistikuva on, että äiti pitelee minua ja minä itken ja oksennan. Meidän simmassa ei ole koskaan käytetty rusinoita, ei äiti enkä minä.

 


Äläppä huoli oli äitini paljon käyttämä sanonta. Sillä saattoi aloittaa minkä tahansa asian  kertomisen. Äläppä huoli, son lähettävä kauphan (kauppaan). Äläppä huoli, son ruoka-aika. Äläppä huoli, son viikon päästä joulu. 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Maailman paras täytekakkupohja - ei helpoin mutta paras

 

Ullakko-taytekakku

 

”Voi kun osaisin leipoa yhtä hyvin kuin äitini!” olen toivonut usein. Onneksi sain pienestä tytöstä alkaen osallistua ja jotain kai opinkin. Ainakin kakkupohjan!

Päätehtäväni oli vuosien ajan kakkuja tehdessä jauhojen sekoitus. Äiti mittasi jauhot, perunajauhot ja leivinjauheen ja minun piti sekoittaa ja sekoittaa ja vielä vähän sekoittaa. Jatkoin tätä huolellista jauhojensekoittamistyyliä myös koko aikuisiän aina siihen asti, kun sain omat lapset. Silloin vasta minulla välähti: ei niitä jauhoja välttämättä tarvitse kymmentä minuuttia sekoittaa, minut vain laitettiin tekemään niin, jotta äiti sai leipoa muun osuuden rauhassa. Kyllä nauroin makeasti ja pitkään, kun asia minulle valkeni. Ja jatkoin tietenkin perinnettä omien lapsieni kanssa.

Tässä ohjeessa keltuaiset ja valkuaiset erotellaan toisistaan ja muistan vieläkin päivän, kun sain ensimmäistä kertaa kokeilla ja se onnistui. Tarkkana pitää olla, keltuaista ei saa mennä tippaakaan valkuaisen joukkoon!

Aina ennen pääsiäistä kananmunat tyhjennettiin puhaltamalla ja äitini osasi puhaltaa munat niin, että keltuaiset ja valkuaiset meni eri kulhoihin. Leivonnastakin saa extremeä – tuota en ole koskaan uskaltanut kokeilla. Kannattaa erotella munat vaikka kahvikuppeihin, niin virheet tai huonot munat eivät pilaa koko satsia.

Minusta on tärkeää, että kakkupohjassakin on makua ja oikeaa rakennetta, eikä vain täytteissä. Äidin sokerikakkupohja on kuohkea, ei liian makea ja nousee aivan mahtavasti – siksi se on myös maailman paras.

 

Ullakko-taytekakku-kakkupohjat

Ainesosat

6 munaa

3 dl hienoa sokeria

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 ½ dl perunajauhoja

1 ½ tl leivinjauhetta

Valmistusohje

Laita uuni kuumenemaan 150°C:n. Laita isoon kakkuvuokaan reilu ruokalusikallinen voita ja laita se lämpenevään uuniin kunnes voi on sulaa, siihen menee vain hetki. Voitele kakkuvuoka huolellisesti, reunat myös ihan ylös asti. Ravistele vuoan pohjalle mannaryynejä ja vuokaa kallistaen pyörittämällä käsittele ryyneillä myös reunat. Äiti käytti aina mannaryynejä, mutta totta kai korppujauhotkin käy.

Laita vehnä- ja perunajauho sekä leivinjauhe omaan kulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään. Tai pane lapsi asialle.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Vatkaa ensin valkuaisista kova valkuaisvaahto - niin että kun kulhoa kääntää, vaahto pysyy kulhossa.

Vatkaa seuraavaksi keltuaiset vaahdoksi. (Kun teet tässä järjestyksessä vispilöitä ei tarvitse välissä pestä.) Lisää keltuaisvaahdon sekaan sokeri ja jatka vispaamista, kunnes sokeri on sulautunut keltuaisiin. Keltuaisten väri muuttuu vaaleankeltaiseksi ja tilavuus kasvaa huomattavasti.

Yhdistä valkuaisvaahto keltuaisvaahtoon. Äitini pyöritti vatkainta aina vain yhteen suuntaa koko vatkaamisen ajan, en tiedä onko siinä taikaa, mutta itse teen samoin. Siivilöi vaahtoon jauhoseos muutamassa erässä ja sekoita sähkövatkaimen pienellä nopeudella varovaisesti. Varo etteivät jauhot jää klöntiksi kulhon pohjalle.

Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 150°c uunissa noin tunti. Kakku on kypsää, jos tikkuun, jonka pistät kakun keskelle, ei tartu enää taikinaa. Vältä turhaa luukun avaamista kesken paiston äläkä kolauttele uuninluukkua.

Kuuden munan kakku on laskennallisesti tarkoitettu noin 20:lle hengelle, mutta paljonhan se on myös siitä kiinni, mitä muuta tarjottavaa on. Kakkupohja on niin korkea, että sen saa helposti leikattua neljään osaan eli täytettä tulee kolmeen väliin. Jos tarvitset jättikakun juhliin, voit paista kakun uunipellillä. Kakusta tulee niin paksu, että sen saa leikattua kahteen osaan ja kahdesta pellillisestä saat jo aika mahtavan kakun.

 

Äläppä huoli, seuraavalla kerralla saat ohjeet maailman parhaaseen simmaan, kuten Lapissa simaa kutsutaan.


Äläppä huoli oli äitini paljon käyttämä sanonta. Sillä saattoi aloittaa minkä tahansa asian  kertomisen. Äläppä huoli, son lähettävä kauphan (kauppaan). Äläppä huoli, son ruoka-aika. Äläppä huoli, son viikon päästä joulu. 

 

Lue koko viesti
Klarna Checkout
-kauppiaan tiedot